torstai, 1. maaliskuu 2007

Miltä tuntuu saada turpaan?

Niin, miltä se tuntuu? Hyvä kysymys pohdittavaksi näin aamukahvin äärellä.

Turpaan saaminen ei koske niin paljon kuin monet kuvittelevat. (Yleensä.) Normaalisti kipu tulee vasta jälkeenpäin. Itse tilanteessa pää on niin täynnä addrenaliinia, että tuskin tuntee lyöntejä. Pikemminkin kuin kipua, lyönnit aiheuttavat aivan tietyn, erityisen tunteen. Vinti pimenee. Sitä tekisi vaistomaisesti mieli joko lyödä takaisin, tai juosta karkuun.

Jälkikäteen, kun syljeskelet hampaita, tunnet itsesi tyhmäksi ja heikoksi. Sadattelet sitä, miksi olit niin tyhmä, että annoit Niille tilaisuuden tehdä sen. Käyt uudestaan ja uudestaan läpi sitä, mitä teki väärin, ja sitä mitä olisi voinut tehdä toisin. Siitä ei tietenkään ole mitään hyötyä.

Turpaan saaminen vaikuttaa myös ihmisen vaistoihin ja tapaan nähdä sosiaalisia tilanteita. Siitä tulee vähän aremmaksi, mitä minä kuvaisin sanalla "hyvä pelko". Puhun hyvästä pelosta siksi, että ennen ensimmäistä kertaani olin todella varomaton ja tein todella tyhmiä juttuja. Oli onni onnettomuudessa, että paranin sinisilmäisyydestä ottamalla vain ns. senkan nenästä. Myöhemmin tietysti olen saanut rohekeuttani takaisin, eikä yksittäinen turpiin saaminen tai antaminen vaikuta läheskään niin paljon. Ihminen tottuu kaikkeen!

lauantai, 10. helmikuu 2007

Lauantai-iltaa

Kun ei ole oikeissa töissä, viikonloput eivät tunnu paljon miltään. Monille näille niin kutsutuille toimistorotille viikonloppu on tietysti ääretön ilo, siis sillä ehdolla, että vaimokulta antaa kuin antaakin luvan kaupungille lähtemiseen.

Minulla sensijaan viikonloppu merkitsee, että on vain entistäkin vähemmän syitä lähteä liikkeelle minnekään. Baarit ovat täynnä, yöbussit ovat täynnä. Jos yrittää mennä taxilla, joku vammainen tulee 120 % varmsti soittamaan suuta jonossa. Lisäksi inhoan, että baariin pitäisi maksaa sisään. Päinvastoin, baarin pitäisi maksaa minulle, että suuri persoonani vaivautuu menemään paikalle ;-)

Tietysti näissä kivoissa lähiöpaikoissa voidaan huomata viikonloppuisin päinvastainen ilmiö, eli paikka on vähemmän täynnä! Näin siksi, että monet, jotka bilettävät keskiviikkona kulmapubissa, suuntaavat lauantaina keskustaan. Minä en silti näe totaalisen mitään syytä mennä lähiöräkälään: tupakansavua, pesemättömiä pöytiä ja vanhoja, lihavia miehiä, nk. perussuomalaisia urpoja. Voihan joku niissäkin paikoissa viihtyä, mutta omaan makuuni on paljon enemmän Lostarin tai jonkun Stockholm Diskotekin tunnelma. Jos on bileet, pitää tuntua, että on bileet!


perjantai, 9. helmikuu 2007

Asioilla on monta puolta.

Minä teen rikoksia. Olen rikollinen. Olen paha ihminen.

Minun tyyppiset ihmiset ovat aina outsidereita. Meidän avullamme voi pelotella lapsia. Silti minusta ei tunnu, että minä olisin sen pahempi, kuin ihmiset keskimäärin. Toiset syntyvät rikkaina, toiset köyhinä. Toiset ovat tyhmiä, ja toiset ovelia. Onko se oikein, että rikkaat ja ovelat kusettavat muita ihmisiä? Silti se on täysin laillista.

Entä huumeet? Alkoholi on pahin huume kaikista, jos tilastoja katsotaan. Se aiheuttaa niin paljon hätää ja kärsimystä, niin alkoholistille itselleen, kuin tämän omaisille. Silti alkoholiteollisuus elää leveästi, ja niin sanotut ravintoloitsijat ovat kunniallisia kansalaisia. Onko tämä oikein? Miksi minä olen lainsuojaton hylkiö, mutta Sedu Koskinen, hän on hyvä veronmaksaja?
  • Henkilötiedot

    Syrjtynyt mies (26) kertoo eltn. Miltse tuntuu, kun ei kuulu oikein mihinkn yms. mieltvirkist. Ei heikkohermoisille ;)

  • Tagipilvi